Tapahtuma: Antti Tuiskun Aikaa-kiertueen keikka
Paikka: Tampere, Tampere-talon Pieni sali
Aika: 8.12.2007 klo 19.00. - 20.00.

Vajaa tunti ennen keikan sovittua alkamista väkeä parveilee Tampere-talossa. Vastaan tulee monta Antti Tuisku -paitaa, pipoa ja ranneketta. Salin ovien vieressä ihmiset ostelevat fanitavaraa, jota tänä iltana edustaa Antti Tuiskun logolla koristetut tuotteet aina kelloista kynsikkäisiin. Viimeistään ovien auetessa pieni jännitys ja suuret odotukset tulevat vahvoina esiin: tätä on odotettu!

Sali on täysi muutamia hajapaikkoja lukuun ottamatta. Kun oikea istumapaikka toisesta rivistä löytyy, huomio kiinnittyy heti lähellä olevaan lavaan. Lavan yläosassa on kapea valkokangas, johon heijastuu mainoksia. Taaksepäin katsoessa yleisön määrä näyttää paljon suuremmalta kuin tullessa. Seitsemän aikaan sali pimenee, jännitys yleisössä on aistittavissa jo ennen kuin bändin pojat astelevat lavalle kiljahdusten saattelemina. Keikka on valmis alkamaan.

Rytmikäs musiikki täyttää salin ja lavalle tanssii kolme kaapuihin ja valkoisiin maskeihin verhoutunutta hahmoa. Yksi erottautuu joukosta, ja kaavun ja maskin riisumisen jälkeen hän paljastautuu Antti Tuiskuksi. Hänen uuden kokoelmalevynsä ensimmäinen single Ei aikaa alkaa, ja valkoiseen takkiin sekä mustiin housuihin pukeutunut artisti jatkaa tanssimista sen mukaan. Kaksi muuta kaapuun sonnustautunutta paljastuivat tämän illan tanssijoiksi, Heikiksi ja Medineksi. He pitävät maskit kuitenkin päässään kappaleen loppuun saakka.

Yleisö ehtii hädin tuskin hengähtää, kun New York -albumin hitti Levoton lähtee jo soimaan. Tuisku on riisunut takin vauhdissa ja hyvä tunnelma kuultaa yleisöön asti. kappale rauhoittuu lopussa Dingon Levottoman Tuhkimon kertosäkeeseen, jonka jälkeen artisti pitää pienen tauon ja juttelee yleisölle ennen seuraavan biisin alkua. "Laittakaa ne kameroiden salamavalot räiskymään", hän kehottaa. Pian ilmoille kajahtaa Antti Tuisku -levyltä kappale Miten ois, jonka koreografia on selvästi muuttunut New York -klubikiertueen jälkeen.

Tuisku osaa selvästi kommunikoida yleisönsä kanssa. Välispiikit eivät ole vain yksinpuhelua, vaan yleisö pääsee osallistumaan niihin. Vuoden 2007 virallisen kesäkumibiisin (Hyppää kyytiin) jälkeen yleisöstä kuuluu iloista naurua. "Tää on mun olohuone, tällanen olohuone mulla on", Tuisku esittelee ennen hitaaseen Jos sä meet -biisiin rauhoittumista.

Yleisö sopeutuu nopeasti herkän tunnelman jälkeen tuttuun, Tuiskulle ominaiseen bilemeininkiin Yksityinen-kappaleen dance break -version saattelemana. Pientä väsymystäkin on jo aistittavissa, mutta tunnelmaa se ei ole haitannut. "Tän seuraavan biisin aikana mie haluan nähä elämää tässä talossa!" Tuisku spiikkaa ennen Miljoonasade-cover Marraskuuta. Kappale on edellisestä kiertueesta asti kuulunut ohjelmistoon ja räjäyttää potin edelleen. Koko sali on täynnä leveä hymy huulilla laulavia ja tanssivia ihmisiä, lapsia ja aikuisia.

Vaarallinen-kappaleen jälkeen Tuisku käy vaihtamassa vaatteet toistamiseen ja palaa laulamaan herkän Kahdestaan-biisin. Yleisö on edelleen mukana ja laulaa innokkaasti Jenni Vartiaisen osia Tuiskun johdolla. Lähes välittömästi siirrytään Tunturibiisiin, joka sekin on New York -albumin hittejä yhdessä sitä seuraavan Sekaisin-kappaleen kanssa. Salissa on tuskin yhtään ihmistä, joka ei nousisi tanssimaan toissakesäisen hitin tahtiin. Tämän jälkeen Tuisku lausuu kiitokset ja yleisö huokaa kuin vanhasta tottumuksesta: kuinka kauan artistia täytyy tällä kertaa huutaa takaisin lavalle?

Vaativien "Antti, Antti"-huutojen jälkeen Tuisku hyppää pian takaisin lavalle. Hänen ensimmäisestä sinkustaan, En halua tietää -kappaleesta, on väsätty uusi versio, joka toimii lähes paremmin kuin alkuperäinen.

Viimeisen kappaleen aikana haikea tunnelma täyttää salin joka nurkan. Joulutarina-elokuvan tunnuskappale Valovuodet (varjosi jäi) on kappale, jonka Tuisku on viimeksi julkaissut. Yleisöstä huomaa, että noin tunnin kestänyt keikka olisi saanut jatkua pidempään: eturivissä itkee yksi jos toinenkin. "Älkää itkekö, tai miekin alan itkeä", Tuisku pyytää vielä hetki ennen lavalta poistumista. Saliin syttyy valot ja penkkirivit alkavat tyhjetä hiljalleen. Tunnelma on epätodellinen, kun kauan odotettu hetki on nyt takana.

Tunnin mittainen keikka oli kokonaisuudessaan hyvin onnistunut. Nopea vaihto nopeista rauhallisiin kappaleisiin hirvitti ajatuksena, mutta käytännössä se osoittautui toimivaksi. Keikalla kuultiin 13 kappaletta kokoelmalevyn 18:sta, joka määränä kuulostaa hurjalta noin lyhyeen aikaan sovitettuna. Tuisku osaa ottaa yleisönsä huomioon, ja hänestä säteilee vahvaa lavakarismaa, jota ei ole turhaan kehuttu vuosien varrella. Antti Tuiskun voi käsittää täysin vasta nähtyään keikan tai kaksi. Kappaleiden koreografiat ovat jälleen osin uudistuneet ja show on täynnä uusia elementtejä. Tuiskun keikoista on tullut kaikenikäisille sopivia, aina yllättäviä kokonaisuuksia. Ilahduttavinta on ollut huomata, kuinka ujosta Idols-poikasesta on neljän vuoden aikana kuoriutunut osaava ja muuttumiskykyinen showmies.

Teksti ja kuvat: Mari Hernesniemi, Lappajärvi